Afrikan biotoopit – hämmästyttävä vedenalainen maailma kuumimmalla mantereella

Biotooppiakvaario – luonnollisen ympäristön heijastus akvaarioon vangittuna. Tämä on lyhyin mahdollinen määritelmä tälle termille. Tutustutaanpa tänään tarkemmin Afrikan biotooppeihin, jotka ovat viime vuosina kasvattaneet suosiotaan.

On yleinen harhaluulo, että biotooppiakvaariot on tarkoitettu vain kokeneille akvaristeille. Näin ei ole! Mielestämme tämä erityinen luonnollinen asetelma on sellainen, jota jokaisen akvaristin kannattaisi kokeilla, sillä saattaapa se osoittautua juuri sinun makuusi sopivaksi! Lukuisten biotooppien joukosta päätimme näyttää sinulle tänään, miten voit rakentaa oman Afrikan joki- tai järvibiotooppiakvaarion!

Aluksi tutustutaan muutamiin faktoihin Afrikan luonnosta.

Afrikka sijaitsee lähes symmetrisesti päiväntasaajan molemmin puolin. Se on kompakti manner, jonka rannikkoviiva on heikosti kehittynyt, pinta-alaltaan toiseksi suurin ja leveyspiirien suhteen valtavan laaja.

Mantereen pinnanmuotoja hallitsevat ylängöt, jotka kattavat 2/3 mantereesta ja jotka erottuvat laaksoilla toisistaan. Afrikan itäosa erottuu muusta mantereesta siirroksilla, jotka rajaavat valtavia tektonisia hautoja, joiden pohja on täyttynyt järvien vesillä. Afrikan korkein kohta on Kibon huippu Kilimanjaron massiivissa (5 895 m merenpinnan yläpuolella), ja matalin – Assal-järvi Danakil-altaassa (173 m merenpinnan yläpuolella). Afrikka sijaitsee kuuman ja paikoin lauhkean ilmaston vyöhykkeillä. Sijainti päiväntasaajan molemmin puolin tarkoittaisi teoriassa, että pohjoisessa ja etelässä on sama ilmasto. Suurempi etäisyys merestä pohjoisosassa luo kuitenkin mannerilmaston Saharan sisäosiin. Tiheän rannikkoviivan ansiosta merivirroilla on suuri vaikutus ilmastoon.

Tietenkin haluamme puhua akvaristiikasta, joten siirrytään suoraan vedenalaiseen maailmaan. Ensinnäkin on hyvä tietää, että pintavesien esiintyminen Afrikassa liittyy läheisesti ilmastovyöhykkeisiin.

JOET

Afrikassa on yleisesti kolme jokityyppiä:

-Pysyvät joet – nämä ovat jokia, joiden vedenpinta on tasainen ja korkea ja jotka saavat alkunsa, kuten Niilin tapauksessa, kosteasta päiväntasaajavyöhykkeestä. Esimerkkejä tällaisista joista Niilin lisäksi ovat Kongo, Oranje ja Sambesi sekä muut Afrikan joet. Näillä joilla on yleensä leveät uomat ja melko nopea virtaus, joka muodostaa usein lukuisia vesiputouksia. Niissä elää monia kalalajeja, kuten ylösalaismonneja ja erilaisia cichlidejä. Maailman pisin joki, joka on myös Afrikan suurin jokijärjestelmä – Niili, joka virtaa läpi kaikkien Afrikan ilmasto- ja maisemavyöhykkeiden, ansaitsee tarkemman kuvauksen, sillä sen fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet ja siten myös eläimistö ja kasvisto muuttuvat eri osuuksilla. Niilin biotooppi Victoria-järven lähellä näyttää täysin erilaiselta kuin sameat vedet joen suistossa, jota ihminen on voimakkaasti muokannut.

-Kausijoet – nämä ovat savannin jokia, jotka virtaavat täysvetisinä sadekaudella, kun taas kuivana kautena ne kuivuvat kokonaan tai lähes kokonaan. Vesiarvot vaihtelevat voimakkaasta virtauksesta osittain kuivuneeseen uomaan, usein korkeaan suolapitoisuuteen asti. Niissä elää pääasiassa särkikalojen heimon kaloja. Esimerkki kausijoesta on Bahr al-Arab ja Azaauak.

-Ajoittaiset joet – esiintyvät aavikoilla. Niiden uomat (wadit) täyttyvät vedellä vain rankkasateiden aikana. Joskus vesi imeytyy hiekkaan muutamassa tunnissa. Ajoittaisia jokia ovat Saaura ja Irawan.

Akvaristit ovat erityisen mieltyneet kahteen Afrikan jokien biotooppiin:

- Kongo-joen biotooppi

- Kausijokien biotooppi

Aloitetaan ensimmäisestä – Kongo-joen biotooppi

Biotooppi, joka on peräisin Keski-Afrikasta ja jolle on ominaista melko voimakas vedenvirtaus sekä vaatimaton kasviasettelu.

Pohjamateriaalina tulisi käyttää hiekkaa ja kivenpaloja.

Veden parametrit ovat: pH 7,0–7,8, lämpötila 24–27 celsiusastetta.

Kasvit: crinum ja anubias

Kalalajit: Kongon tetrat, cichlidit, Synodontis. Älä lisää muita altaan asukkeja, jotka saattavat syödä pieniä tetroja.

Asetteluun voidaan käyttää kivenpaloja (myös isoja levyjä, jotka jäljittelevät vesiputouksia) sekä puunpalasia. Tämän biotooppiakvaarion asettelun keskeinen elementti on veden jatkuva liike, ja veden tulisi olla hyvin hapetettua.

Kausijokien biotooppi

Tämän biotoopin parhaassa toteutuksessa akvaristin kannattaisi suunnata paludaarioon, sillä luonnollisin vaikutelma saataisiin täydennettynä suokasveilla. Kuivuvan joen vaikutelman voi saavuttaa myös vesiosan rikkaalla asettelulla.

Pohjamateriaalina voi olla eri paksuista soraa, myös hienojakoinen sora käy.

Veden parametrit: pH 5,5–7, veden lämpötila 24–28 celsiusastetta.

Kasvit: pistia-sukuiset kasvit, anubias, vesihyasintti

Kalalajit: punahäntänotho ja nauhapanchax sopivat hyvin altaan asukkeiksi

Asetteluun sopivat vedenpinnan yläpuolelle työntyvät isot puunpalat, kivet ja lignitit, jotka toimivat piilopaikkoina. Kasviston tulisi olla tiheää ja mahdollisimman vaihtelevaa. Kelluvat kasvit luovat mahtavan salaperäisen vaikutelman.

JÄRVET JA SEISOVAT VEDET

Afrikassa ei ole erityisen paljon järviä, mutta ne, joita siellä on, ovat äärimmäisen mielenkiintoisia niissä elävien endeemisten lajien vuoksi. Erityisen kiinnostavia ovat Afrikan hautavajoamien suuret järvet (Victoria-järvi, Albert-järvi, Edward-järvi, Tanganyika, Malawi), jotka täyttävät Suuren Afrikan hautavajoaman tektoniset syvänteet. Näille järville on ominaista kirkas ja hyvin syvä vesi sekä kivinen pohja, joka on täynnä luolia ja kivimurskaa. Itse asiassa jokainen näistä järvistä on oma erillinen biotooppinsa, jolla on omat, vain sille tyypilliset kasvi- ja eläinlajinsa. Mainitsemisen arvoinen on myös Tšad-järvi, ulkovirraton järvi, joka on kuivana kautena osittain kuiva. Järvellä on matala ja lämmin vesi sekä mutaiset, suokasvillisuuden peittämät rannat. Siellä elää endeemisiä lajeja, esimerkiksi yleinen länsiafrikkalainen keuhkokala.

Vaikka Afrikka yhdistetään enemmän veden puutteeseen, yksi mantereen tyypillisistä maisemista ovat jokien kausivaihtelusta syntyvät laajat suot. Tunnetuimpia ovat Okavango-suiston suot.

Edellä mainituista järvistä ja seisovista vesistä useimmin akvaarioissa tavattavat biotoopit ovat Malawin, Tanganyikan ja Victorian järvien biotoopit.

Malawi-järven biotooppi

Biotooppi, joka ilahduttaa kallioiden koskemattomalla kauneudella, joka toimii taustana monenkirjaville kaloille.

Pohjamateriaalina tulisi olla hiekka tai sora.

Veden parametrit: pH 7,7–8,8, veden lämpötila 24–29 celsiusastetta.

Kasvit: levä (joka on suuhautojien luontainen ravinto), yksittäisiä anubiaksia tai vallisneriaa

Kalat: Malawin cichlidien eri lajikkeet

Asettelun tulisi perustua pääasiassa (tai yksinomaan) kallioihin ja kiviin, sillä sen on tarkoitus jäljitellä kivimurskaa. Jos joku haluaa kasveja, mieluummin yksittäisiä kasveja kivien välissä.

On hyvä käyttää kohdevalaistusta, joka korostaa hämmästyttävää vaikutelmaa.

Victoria-järven biotooppi

Pohjamateriaali: hiekka

Veden parametrit: pH 7,1–9,0, lämpötila 26–34 celsiusastetta, kirkas vesi

Kasvit: tähän biotooppiin sopivia kasveja ovat vallisneria, anubias

Kalat: joitakin suuhautoja- ja cichlidilajikkeita

Asetteluun voidaan käyttää kallioita ja kiviä, juuret näyttävät hyviltä ikään kuin ne ”tulisivat” akvaarioon yläpuolelta.

Valaistus ei liian terävä.

Tanganyika-järven biotooppi

Biotooppi, jossa on suuri kalojen kirjo ja kalliokoristelua.

Pohjamateriaalina voidaan käyttää hiekkaa ja pieniä kiviä.

Veden parametrit: pH 7,6–9,2, veden lämpötila 24–29 celsiusastetta, kirkas vesi.

Kasvit: vallisneria, ärviät

Kalat: tässä biotoopissa esiintyviä lajeja ovat Julidochromis dickfeldi, cichlidit, tropheukset

Asetteluun voidaan käyttää suuria kallioita (erityisesti hiekkakiveä ja kalkkikiveä), kiviä ja tyhjiä simpukankuoria. Kasvien ei tulisi olla liian tiheässä.

Valaistuksen ei tulisi olla liian voimakas, kohdevalaistus näyttää hyvältä.

Jos päätät rakentaa Afrikan biotooppiakvaarion, ota huomioon, että erilaiset kalliot ja kivet vaikuttavat veden kemiaan. Syvissä, tällaisia kivilajeja sisältävissä Afrikan järvissä elävillä kaloilla pH on korkeampi kuin muilla makean veden lajeilla, mikä kannattaa myös ottaa huomioon kalakantaa valittaessa. Kannattaa ostaa puuta, kallioita ja kiviä, joita on saatavilla akvaarioalan kaupoista. Tietenkin akvaarioon lisättävän kalamäärän tulisi myös vastata niiden tilantarvetta. Ylikansoitus voi johtaa vakaviin ongelmiin koko akvaarion ekosysteemille, ja tällaisen ympäristön pelastaminen katastrofilta on viimeinen asia, jonka mikään harrastaja haluaa. Lisäksi, jos harkitset lajien lisäämistä, joita ei ole listalla, muista, että niillä tulisi olla samankaltaiset vesivaatimukset, mikä on erityisen tärkeää biotooppiakvaarioiden kohdalla.