Aktiivihiili akvaariossa

Aktiivihiiltä on käytetty kotiakvaarioissa lähes akvaarioharrastuksen alusta lähtien, ja vaikka uusia ratkaisuja ilmestyy jatkuvasti, se on yhä myydyin suodatinmateriaali. Tästä huolimatta mielipiteet aktiivihiilen käytön hyödyistä suodatusjärjestelmässä jakautuvat voimakkaasti.

Toisaalta on aktiivihiilen ystäviä, jotka uskovat, että sitä tulisi käyttää vakiomateriaalina jatkuvaan käyttöön useimmissa nykyaikaisissa suodattimissa yhtenä parhaista kemiallisista suodatusmateriaaleista sekä makean veden että meriveden akvaarioihin. Toiset uskovat, että sitä tulisi käyttää vain erityistarpeisiin, ja jotkut taas ovat sitä mieltä, ettei aktiivihiiltä pitäisi käyttää kasviakvaarioissa lainkaan. Jotta voisit muodostaa oman mielipiteesi aiheesta, kannattaa perehtyä siihen, mitä aktiivihiili on, miten se toimii ja mitä se todellisuudessa pystyy poistamaan?

Mitä aktiivihiili on?

Aktiivihiili on alkuainehiilen (C) muoto, jonka pinta-ala painoon nähden on erittäin suuri, mikä tekee siitä erinomaisen absorbentin sen ylivertaisen huokosrakenteen ansiosta.

Sellaisenaan aktiivihiiltä ei esiinny luonnossa, mutta sitä voidaan valmistaa käytännössä mistä tahansa materiaalista, jossa on korkea alkuainehiilen pitoisuus. Aktiivihiilen valmistuksessa yleisesti käytettyjä raaka-aineita ovat puu, kivihiili, ruskohiili, turve ja muut orgaaniset aineet (joskin huomattavasti pienemmässä mittakaavassa). Perusmateriaali käsitellään erityisellä lämpökäsittelyllä, jonka tuloksena syntyy erittäin huokoista hiiltä. Tämä rakenne on syynä aktiivihiilen huikeaan menestykseen, sillä pienet huokoset mahdollistavat haitallisten aineiden "vangitsemisen" vedestä tai ilmasta, ja ne vapautuvat vasta silloin, kun hiili on käytetty loppuun.

Miten aktiivihiili toimii akvaariossa?

Aktiivihiili toimii sitomalla akvaarioveteen liuenneita epäpuhtauksia, kuten kloramiinia ja klooria, tanniineja (jotka värjäävät vettä) sekä fenoleita (jotka aiheuttavat epämiellyttäviä hajuja). On kuitenkin monia tärkeitä myrkkyjä ja orgaanisia yhdisteitä, joita aktiivihiili ei poista.

Ensinnäkin se ei poista ammoniakkia eikä sen johdannaisia, nitriittejä ja nitraatteja, akvaariostasi. Ammoniakki-, nitriitti- ja nitraattipitoisuuksien sekä muiden liuenneiden orgaanisten yhdisteiden poistamiseksi tulisi käyttää vedenvaihtoa tai muita menetelmiä. Kasvit esimerkiksi sitovat niin paljon myrkyllisiä nitriittejä ja nitraatteja kuin pystyvät. Oikean tasapainon löytäminen makean veden akvaarion kasvimäärän ja sopivan suodatinmateriaalin välillä on avain toimivaan suodatusjärjestelmään. Hiilisuodatin ei myöskään poista tiettyjä raskasmetalleja, kuten lyijyä ja kuparia. Jos epäilet, että vesilähteesi saattaa sisältää raskasmetalleja, käytä vedenkäsittelytuotetta ennen veden lisäämistä akvaarioon. Yleisesti ottaen aineita, jotka sitoutuvat erittäin hyvin aktiivihiileen akvaario-olosuhteissa, ovat: antimoni, arseeni, vismutti, kromi, tina, bromi, jodi, fluoridit, hopea, elohopea, koboltti, zirkonium, lyijy, nikkeli, titaani, vanadiini ja rauta. Useimmissa tapauksissa tämä on melko toivottava vaikutus, vaikka esimerkiksi liian suuren rautamäärän sitoutuminen kasviakvaariossa voi myös aiheuttaa haittavaikutuksia.

Aktiivihiili sitoo erinomaisesti useimmat kalojen hoitoon käytetyt lääkeaineet. Tästä syystä sitä ei tule käyttää hoidon aikana (se heikentää hoidon tehoa), ja sitä täytyy käyttää hoidon päätyttyä (se poistaa jäämät vedestä).

Pitäisikö minun käyttää aktiivihiiltä ja miten?

Palataksemme teoriaan, akvaarion suodatus voidaan jakaa kolmeen vaiheeseen: mekaaniseen suodatukseen, biologiseen suodatukseen ja kemialliseen suodatukseen. Aktiivihiili toimii viimeisessä näistä. Kaiken kaikkiaan aktiivihiilen käyttäminen akvaariosuodattimessa on hyvä asia, mutta ei pakollinen. Jos testaat vettäsi säännöllisesti, teet osittaisia vedenvaihtoja ja käsittelet uuden vesijohtoveden (säännöllinen akvaarion huolto), useimmissa tapauksissa aktiivihiiltä ei tarvita. Siksi monet lähteet suosittelevat sen käyttöä vain tietyissä saastumistapauksissa. Toki on tilanteita, joissa hiilisuodattimen käyttö ei ole järkevää, esimerkiksi mustavesiakvaariossa, koska hiili sitoo erittäin helposti humusaineita vedestä, mikä on edellytys tämän biotoopin säilymiselle. Toisaalta - jos haluamme kirkkaan, läpinäkyvän veden - aktiivihiili on erinomainen valinta tähän tehtävään.

Miten käyttää aktiivihiiltä?

Ensinnäkin hiilisuodatinpatjat tulisi sijoittaa uudelleenkäytettävään suodatinpussiin, biologisen ja muiden suodatinmateriaalien taakse mekaanisen suodattimen sisällä. Muuten se heikentää nitrifioivien bakteerien toimintaa, jotka ovat hyödyllisiä bakteereja, ja tarkemmin sanottuna se aiheuttaa niille ravinnon puutteen (ja siten niiden kuoleman) ja hoitaa nitrifikaation itse (mikä puolestaan johtaa hiilen nopeaan "kulumiseen"). Hiilen lisääminen biologisen suodatinpatruunan taakse antaa biologian hoitaa nitrifikaatioprosessin. Ja hiili huolehtii denitrifikaatiosta, vaikka tämä onkin vain lisä sen pääasialliseen tehtävään.

Koska aktiivihiili sitoutuu poistamiinsa myrkkyihin, se kyllästyy lopulta eikä pysty enää sitomaan uusia epäpuhtauksia. Tästä syystä suodatinpatjat tulee vaihtaa säännöllisesti - yleensä kerran kuukaudessa (tosin tämä riippuu tietenkin hiilen tyypistä ja sitomien aineiden määrästä). Pidemmät tauot tekevät hiilisuodattimesta tehottoman. Lisäksi aktiivihiili voi ajan mittaan alkaa "antaa takaisin sitä, mitä se on kerännyt". Normaalioloissa näin ei pitäisi käydä, mutta jos veden kemiallinen koostumus muuttuu merkittävästi (esimerkiksi vedenvaihdon aikana), hiili saattaa alkaa vapauttaa osan sitomistaan aineista. Siksi hiilen vaihtamista ei kannata viivyttää. Jos huomaat akvaarioveden laadun muuttuvan, veden alkavan kellastua tai tunnet veden haisevan pahalta, on aika vaihtaa se.

On yleinen myytti, että aktiivihiiltä voidaan "kierrättää" kuumentamalla se korkeaan lämpötilaan (esimerkiksi paistamalla sitä uunissa). Näin ei kuitenkaan ole. Vain erityisesti valmistetulla ja asianmukaisesti (tiiviisti) säilytetyllä hiilellä on imukykyä. Tästä syystä aktiivihiiltä tulisi aina säilyttää tiiviisti suljetussa astiassa.