Etanavitsaus akvaariossa

Etanat ovat epäilemättä yksi hyödyllisimmistä eliöistä kotiakvaarioissa, sillä ne kuuluvat akvaarion siivoustiimiin. Niillä on erittäin hyödyllinen tehtävä akvaariossa: ne syövät kuolleiden kasvien jäänteitä ja syömättä jäänyttä ruokaa. Siitä huolimatta niiden liiallinen määrä voi osoittautua hankalaksi pähkinäksi purtavaksi, sillä kaikkien eliöiden tavoin ne tuottavat ulostetta, mikä vaikuttaa akvaarion puhtauden ylläpitoon ja sitä kautta veden parametreihin. Lisäksi suuri määrä etanoita saa akvaarion näyttämään yksinkertaisesti epäesteettiseltä, ja etanat karkaavat usein akvaarion ulkopuolelle. Se on todellinen etanaongelma.

Yleisimmät haitalliset akvaarioetanat, joita kotiakvaarioissa tapaa, ovat pääasiassa rakkoetanat, Malesian torvikotilot ja levykotilot. Niiden liiallinen lisääntyminen johtuu yleensä akvaariokalojen liikaruokkimisesta.

Etanavitsaus akvaariossa – miten sitä vastaan taistellaan?

Akvaarioharrastuksessa tunnetaan useita menetelmiä akvaarioetanoiden torjumiseksi. Alla esittelemme muutamia kalanhoitajien keskuudessa suosituimpia menetelmiä.

1. Kemialliset aineet etanoiden torjuntaan

Käyttötapa on yksinkertainen: kaada sopiva määrä valmistetta akvaarioon valmistajan suositusten mukaisesti. Tällä menetelmällä on kuitenkin useita haittapuolia. Valmisteessa yleensä käytettävä kuparisulfaatti on tappavaa etanoille. Kun ei-toivotut vieraamme alkavat kuolla, niiden jäänteet kuitenkin hajoavat ja saastuttavat akvaariota. Käyttäessäsi tätä menetelmää varmista, ettei valmiste sisällä muille kaloille tai kasveille haitallisia aineita.

2. Vihannesjuhlat

Tämä on suosittu menetelmä. Riittää, että laitat porkkanan, salaatinlehden tai muun vihanneksen akvaarioon yön yli. Etanoiden on tarkoitus asettua vihannekselle, ja aamulla voit poistaa herkkuun kiinnittyneitä etanoita suuren määrän. Menetelmän haittapuoli on sen heikko tehokkuus. Ajattele vain... Kuinka moni etana mahtuu pienelle vihannekselle? Ja kuinka moni niistä on ylipäätään tarpeeksi fiksu asettuakseen sille? Jotta etanoista pääsisi tehokkaasti eroon, toimenpide on toistettava monta kertaa ilman takuuta onnistumisesta.

3. Etanaloukut

Loukku on yksinkertaisesti levy, johon laitetaan syötti, esimerkiksi vihannes. Etanaloukkuja on helposti saatavilla monissa muodoissa ja kooissa. Etana menee sisään, mutta ei pääse enää ulos. Kysymys herää kuitenkin jälleen: kuinka moni etana on tarpeeksi älykäs mennäkseen loukkuun?

4. Etanoita syövät kalat

Etsiessäsi foorumeilta vastauksia siihen, mitkä kalat ovat parhaita etananjahtaajia, saatat törmätä vihreän pallokalan lajiin (Dichotomyctere fluviatilis). Ja itse asiassa se on epäilemättä oikea etanojen metsästäjä. Kun kuitenkin otat sen akvaarioosi, ota huomioon, että ennemmin tai myöhemmin se syö koko etanapopulaation, ja mitä sitten? Muista, että kyseessä on aggressiivinen ja suurikokoinen kala, joka viihtyy suolaisessa vedessä. Siksi sitä ei pidä pitää "tavallisessa" akvaariossa.

Toinen kala on kuitenkin lähes täydellinen valinta. Puhumme harlekiinipiikkimonnista (Chromobotia macracanthus), joka yleensä syö erilaista kalanruokaa, mutta etanat ovat sille todellinen herkku. Se imee etanan kuorestaan. Piikkimonnit ovat parvikaloja, joten suositellaan hankkimaan useampi yksilö, muuten ne voivat käyttäytyä aggressiivisesti. Kokonsa vuoksi harlekiinipiikkimonnia tulisi pitää akvaariossa, jonka pituus on vähintään 100 cm. Piikkimonneja ei tule pitää katkarapujen kanssa, paitsi illallisella.

5. Etanoita syövät etanat

Tuli tulta vastaan – tunnetko tuon sanonnan? No, todellinen verilöyly etanapopulaatiolle on ehdottomasti Clea helena (tappajaetana) . Jo muutama akvaarioon vapautettu tappajaetana voi taistella koko vitsausta vastaan. Kysymys herää, kun mietitään, mitä ne syövät, kun vitsaus on ohi? Siksi suositellaan laittamaan 2–3 tappajaetanaa 50–100 litraan vettä. Muutama etana ei syö koko akvaarion etanakantaa kerralla, vaan vähentää sen määrää hitaasti. Muista, että jos sinulla on muita koriste-etanoita, esimerkiksi Ampullariidae-heimosta, et saa käyttää tappajaetanaa, koska se imee muut etanat hitaasti tyhjiksi. Tätä lihansyöjäetanaa ei myöskään pidä käyttää katkarapujen läsnä ollessa.

6. Manuaalinen pyydystäminen

Tämä menetelmä on vähiten invasiivinen, mutta vaatii paljon kärsivällisyyttä, jos etanavitsaus akvaariossa on suuri. On kuitenkin syytä korostaa, että manuaaliseen poimintaan kannattaa käyttää pinsettejä, joiden koko voidaan sovittaa akvaarioetanoiden kokoon prosessin helpottamiseksi. Etanoiden poimimista paljain käsin ei suositella.

7. Akvaarion lämpötilan laskeminen

Akvaarion lämpötilan laskeminen on melko kiistanalainen menetelmä. Se tarkoittaa veden lämpötilan laskemista 12–13 celsiusasteeseen. Näin alhaisessa lämpötilassa trooppiset etanat eivät kestä, ja osa tai kaikki niistä kuolevat. Muista, että alhaiselle lämpötilalle altistuvat paitsi etanat myös kaikki eliöt, jotka tarvitsevat lämpimämpää vettä. Siksi tätä menetelmää käytetään yleensä suurissa uudelleen käynnistetyissä akvaarioissa, joissa pohja-ainesta ei haluta vaihtaa.

Yhteenveto

Yhteenvetona voidaan todeta, että etanat akvaariossa eivät ole paha asia. Ne kertovat meille, miten akvaarion yleinen hoito sujuu, ja niiden määrä osoittaa yleensä akvaariokaloille annetun ruoan ylimäärän. Tämä tarkoittaa, ettei vedessä ole oikeita parametreja, kuolleiden vesikasvien jäänteitä on enemmän, ja yhtäkkiä: onneksi olkoon, olet juuri luonut täydelliset olosuhteet etanoiden lisääntymiselle. Jos vähennämme kalanruoan määrää, se tarkoittaa, että etanoilla on huonommat lisääntymisolosuhteet ruokalähteiden puutteen vuoksi. Mieti siis, kannattaako kaikki etanat poistaa akvaariosta – ne ovat loppujen lopuksi siivoustiimin kunniajäseniä ja varoittavat sinua näkyvästi kalojen liikaruokkimisesta.